Discorituaali on yhteisö.
Discorituaali on lääke ja puhdistus.
Discorituaali on ääntä, pimeyttä ja liikettä.
Rituaalissa on kolme sääntöä.
Rituaalista ei voi poistua rituaalin aikana.
Toisten kokemusta on kunnioitettava.
Omista rajoistaan on pidettävä huolta.
Jos säännöistä poiketaan, rituaali keskeytetään.
Jos pimeä rikkoutuu, rituaali keskeytetään.
Rituaalissa ei ole yllätyksiä, tarinaa tai fiktiivistä rakennetta.
Aristoteles kirjoittaa, että ”Säälin, pelon ja innostuksen kaltaiset tunnetilat vaikuttavat voimakkaasti joidenkin sieluun, mutta niitä ilmenee kaikilla muillakin. Jotkut ovat erityisen vastaanottavaisia tällaisille mielenliikutuksille. Esitettäessä pyhiä melodioita ja käytettäessä sielua kiihottavia sävellajeja voimme havaita heidän olevan sellaisessa tilassa kuin he olisivat saaneet lääkettä ja puhdistautuneet. Kaikki he kokevat jonkinlaisen puhdistautumisen ja helpotuksen, johon liittyy mielihyvää.”
Rituaalissa on kolme osaa.
ETEINEN: Eteisessä luovumme ylimääräisistä tavaroistamme ja valmistaudumme rituaaliin. Rakenne kerrotaan yksityiskohtaisesti. Eteisosa kestää 20 minuuttia.
PIMEÄ: Rituaali tapahtuu tyhjässä tilassa, jossa ei ole mitään. Valot laskevat ja ääni nousee. Ääni soi tauotta yhtä kauan kuin pimeys kestää. Sitä seuraa merkkiääni ennen ensimmäistä valoa. Pimeäosa kestää 90 minuuttia.
PÄÄTÖS: Lepäämme valossa ja tuulettimet viilentävät tilan. Päätösosa kestää 10 minuuttia.
Discorituaali on yhdeksän hengen työryhmän ja yleisön yhdessä luoma kokemuksellinen teos, joka luo uutta yhteisöllisyyttä. Teos yhdistää urbaania alakulttuuria, esitystaidetta, rituaalianalyysia sekä moniaistisia ja ruumiillisia tekniikoita kokonaistaideteokseksi. Discorituaali on kymmenen vuotta täyttävän Esitystaiteen seuran päätuotanto vuonna 2015.
Työryhmä: Eric Barco, Arja Kärkkäinen, Tatu Nenonen, Joel Neves, Veli-Pekka Majava, Ilmari Paananen, Justus Pienmunne, Sofia Simola, Lotta Suomi, Sanna Uuttu, Tuomas Vaahtoluoto ja Anton Verho
Tuotanto: Esitystaiteen seura & työryhmä
Discorituaalia tukee Koneen Säätiö.
Discorituaali on lääke ja puhdistus.
Discorituaali on ääntä, pimeyttä ja liikettä.
Rituaalissa on kolme sääntöä.
Rituaalista ei voi poistua rituaalin aikana.
Toisten kokemusta on kunnioitettava.
Omista rajoistaan on pidettävä huolta.
Jos säännöistä poiketaan, rituaali keskeytetään.
Jos pimeä rikkoutuu, rituaali keskeytetään.
Rituaalissa ei ole yllätyksiä, tarinaa tai fiktiivistä rakennetta.
Aristoteles kirjoittaa, että ”Säälin, pelon ja innostuksen kaltaiset tunnetilat vaikuttavat voimakkaasti joidenkin sieluun, mutta niitä ilmenee kaikilla muillakin. Jotkut ovat erityisen vastaanottavaisia tällaisille mielenliikutuksille. Esitettäessä pyhiä melodioita ja käytettäessä sielua kiihottavia sävellajeja voimme havaita heidän olevan sellaisessa tilassa kuin he olisivat saaneet lääkettä ja puhdistautuneet. Kaikki he kokevat jonkinlaisen puhdistautumisen ja helpotuksen, johon liittyy mielihyvää.”
Rituaalissa on kolme osaa.
ETEINEN: Eteisessä luovumme ylimääräisistä tavaroistamme ja valmistaudumme rituaaliin. Rakenne kerrotaan yksityiskohtaisesti. Eteisosa kestää 20 minuuttia.
PIMEÄ: Rituaali tapahtuu tyhjässä tilassa, jossa ei ole mitään. Valot laskevat ja ääni nousee. Ääni soi tauotta yhtä kauan kuin pimeys kestää. Sitä seuraa merkkiääni ennen ensimmäistä valoa. Pimeäosa kestää 90 minuuttia.
PÄÄTÖS: Lepäämme valossa ja tuulettimet viilentävät tilan. Päätösosa kestää 10 minuuttia.
Discorituaali on yhdeksän hengen työryhmän ja yleisön yhdessä luoma kokemuksellinen teos, joka luo uutta yhteisöllisyyttä. Teos yhdistää urbaania alakulttuuria, esitystaidetta, rituaalianalyysia sekä moniaistisia ja ruumiillisia tekniikoita kokonaistaideteokseksi. Discorituaali on kymmenen vuotta täyttävän Esitystaiteen seuran päätuotanto vuonna 2015.
Työryhmä: Eric Barco, Arja Kärkkäinen, Tatu Nenonen, Joel Neves, Veli-Pekka Majava, Ilmari Paananen, Justus Pienmunne, Sofia Simola, Lotta Suomi, Sanna Uuttu, Tuomas Vaahtoluoto ja Anton Verho
Tuotanto: Esitystaiteen seura & työryhmä
Discorituaalia tukee Koneen Säätiö.